5 syytä, miksi hyvitysmaksu ja laajakaistavero eivät toimi

2011 April 15

Ilmoitin musiikkilehti Rumban jutussa vastustavani hyvitysmaksujärjestelmää. Tämä ei ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa, että työskentelen luovalla alalla.

Trendien ja markkinoiden muuttuessa on tavallista, että vanhat tienaamiskeinot eivät enää ole yhtä tuottoisia kuin ennen. Tällöin erilaiset etujärjestöt usein aloittavat “Hei, me ei saada tarpeeksi rahaa!” -huutelunsa – aivan kuin kulttuurialalla työskentelevillä olisi jonkinlainen luontainen oikeus saada “tarpeeksi” rahaa, vaikka yleisön kiinnostus olisi lopahtanut. Kaksi hulvattominta rahankeräystapaa ovat hyvitysmaksu ja niin kutsuttu laajakaistavero. Kerron nyt viisi syytä siihen, miksi molemmat ovat syvältä.

1. Ei ole mitään, mitä hyvittää

Hyvitysmaksua eli entistä kasettimaksua maksetaan virallisesti korvauksena tekijöille siitä, että ihmiset harrastavat yksityistä kopiointia eli muuntavat ostamaansa teoksia toiseen muotoon, ottavat varmuuskopioita ja ehkä kopioivat kaverilleen. Hyvitysmaksulla ei ole mitään tekemistä laittoman epäkaupallisen kopioinnin eli “nettipiratismin” kanssa, vaikka viime aikoina tätäkin perustelua on keskusteluissa nähty.

Yksityinen kopiointi on kuitenkin täysin laillista ilman hyvitysmaksuakin, sillä ilman yksityisyydensuojan vakavaa loukkaamista ei yksityistä kopiointia voitaisi kontrolloida. Ihmisiä ei voida olettaa “syyllisiksi” ja tehdä maksujärjestelmää perusteella “no kun ne kopioi kuitenkin”.

Laajakaistaverolla tarkoitetaan internetliittymien hintaan lisättävää maksua, jolla korvataan mahdollisia tiedostonjaon aiheuttamia menetyksiä. Kaj Sotala ja Ahto Apajalahti käsittelivät laajakaistaveroa Jokapiraatinoikeus-kirjassaan sivulta 234 eteenpäin. Käytännössä laajakaistaveron idea hyvityksenä kaatuu samaan perusongelmaan kuin nykyinen hyvitysmaksukin: ei ole mitään, mitä hyvittää. Tiedostonjaon vaikutus myyntiin on yksinkertaisesti niin kiistanalainen, että ei voida olettaa siitä ehdottomasti olevan haittaa tekijöiden tuloille. Laajakaistaveroa on silti käsitelty mallina, joka voisi toimia nykyisille kulttuurimarkkinoille nykytilannetta parempana välivaiheena kohti piraattien vaatimaa epäkaupallisen kopioinnin vapauttamista.

2. Mielivaltainen vero

Menemättä sen kummemmin yleiseen verotuksen oikeudenmukaisuuteen ja hyödyllisyyteen ei minkään tietyn alan “me halutaan enemmän rahaa” riitä syyksi tehdä tulonsiirtoja. Nykyisellään jopa uudet, tuntemattomat taiteilijat, jotka tarvitsevat työhönsä tyhjiä cd-levyjä ja ulkoisia kiintolevyjä, joutuvat maksamaan omasta työstään veroa paremmin tienaaville muusikoille ja kirjailijoille. Tämä ei todellakaan ole omiaan laajentamaan kulttuurin monimuotoisuutta.

Olen jutellut usean hyvitysmaksun laajentamista ja laajakaistaveroa tukevan kirjailijan kanssa, ja he kaikki ovat tiedostaneet, että järjestelmä ei ole reilu tai oikeudenmukainen, mutta silti kannattavat sitä lisätulojen toivossa. Ahneus voittaa perustelut.

3. Haitta kaupankäynnille

Yhä harvempi välittää siitä, tilaako tuotteensa – erityisesti erilaiset tallennusmediat – Suomesta vai ulkomailta. Internet on tehnyt kaupankäynnistä hyvin kansainvälistä, ja ulkomailta saa ostettua tavaraa usein paljon halvemmalla kuin kotimaasta. Hyvitysmaksun lisääminen tallennusmedioiden hintaan heikentää suomalaista yritysten kilpailukykykä. Perehtyneet kuluttajat osaavat kiertää ongelmat, mutta ulkoisia kovalevyjä myyviä kauppoja järjestely varmaankin pännii, ja he saavat kiittää siitä hallitusta.

Vanha verovertailu. Lähde: http://piraattiliitto.org/uutiset/2007/11/teosto-verottaa-tallennusmediaa-enemm-n-kuin-valtio-alkoholia

Koska Suomessa asuvat eivät voi ostaa internetyhteyttään ulkomailta, ei laajakaistavero tässä tapauksessa ajaisi ostajia muualle, mutta liittymien hinnanousu kyllä olisi epämiellyttävää niin kuluttajille kuin palveluntarjoajillekin.

4. Teosten käyttöä ei voi tarkasti seurata

Netissä tulisi päteä samat lait kuin sen ulkopuolellakin. Esimerkiksi viestintäsalaisuus on loukkaamaton, oli viestinä sitten rakkauskirjeitä, musiikkia, rahaa, elokuvia tai huumeita. Viestintään ja yksityisyydensuojaan saa puuttua vain poliisi (eivät yhdistykset kuten Gramex), ja sekin vain etukäteisepäilyllä ja kohdistetusti. Hakuammunta ja pelottelu eivät kuulu oikeusvaltioon.

Näin ollen tarkkaa teoskohtaista dataa siitä, mitä netissä tai kotona kopioidaan, ei voi saada. Tämän kanssa on elettävä. Mututuntumalta ei tule veroja tai hyvitysmaksuja vaatia, mutta kansalaisoikeuksista emme luovu.

5. Tulot kohdistuvat huonosti

Hyvitysmaksuvarojen käytöstä päättää ensin opetusministeriö, joka valitsee myös niitä perivän järjestön (nykyään Teosto). Eri kulttuurialojen etujärjestöt (kuten Kopiosto, Kuvasto) taas tilittävät tulot heidän asiakkailleen eli tekijöille ja esittäjille. Jonkin verran hyvitysmaksusta saatavia varoja käytetään myös yleisesti luovan työn tukemiseen, mutta näiden tahojen rahoitus pitäisi mielestäni hoitaa suoraan valtiolta.

Sen lisäksi, että 4-kohdan vuoksi tilitys on varsin epämääräistä, jäävät rahanjaon ulkopuolelle tyystin pois ne taiteilijat, jotka eivät asioi kyseisten järjestöjen kanssa. Paremmin järjestelmän sisällä menestyneet keräävät heidänkin pottinsa.

Laajakaistaverolla olisi sama ongelma, eivätkä kaikki välttämättä edes haluaisi oikeudenmukaista tulonjakoa:

Kaksi kolmasosaa netissä levitettävästä materiaalista on pornoa. Haluaako ehdokkaasi pornoteollisuudelle miljoonien eurojen rahallisen tuen?

Minusta se olisi reilua.

Valitettavasti Sosiaalinen vaalikone oli ainut vaalikone, jossa kysyttiin eduskuntavaaliehdokkaiden kantaa hyvitysmaksuun. Niin, olisihan se kivaa, että taiteilijoilla olisi parempi toimeentulo. Minä en voi kuitenkaan edes säveltäjänä sallia itselleni enemmän rahaa vaatimalla sitä perusteetta muilta.

Lisätietoja:
Electronic Frontier Finlandin kampanja
Adressi hyvitysmaksun laajentamista vastaan

  • MrHUU

    Entäpä tilanne, jossa kuluttajalla on useampia internetliittymiä. Esimerkiksi laajakaista kotona ja mobiililiittymä kännykässä. Eli jos laajakaistavero otettaisiin käyttöön, joutuisinko maksamaan tuplamaksun? Entä jos työpaikan nettiliittymästäkin pitäisi maksaa hyvitysmaksua, sittenhän maksu menisi jo kolmeen kertaan.